Astun ulos autosta ja nään sinut
Olet sellaisella tavalla kirkas,
että sisuskaluni alkavat kiljumaan kauhusta
kuin kaunis neitsyt kauhuelokuvassa
Silmäni etsivät juhlakalua
ne koettavat tarrata valkolakin
tuoreeseen, puhtaaseen lihaan.
Sen loisto häviää vierelläsi.
Astelen nopeasti,
puhun nopeasti,
juon nopeasti
vauhti pitää pystyssä,
sen tietää jokainen joka on koskaan juossut alamäkeä.
Onnistumatta pysähtymään.
En ylläty mistään,
en siitä kuinka poltan askillisen malboro goldia
kuinka ratikassa on hiljaista
pääni hänen olallaan kuulokkeet korvissasi
Olit unohtanut että nykyään minäkin juon olutta.
Lähdet, en ole koskaan tuntenut samanlaista pettymystä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti