Maaninen pixie-unelmatyttö

En ole koskaan tehnyt tätä enne vaikka annoin sinulle sellaisen kuvan. En ole koskaan palannut kuukausittain samaan sitoutumattomaan syliin tai tuoksuun ja kuule, hiuksesi olivat viime kerralla kosteat. Vetelin sormiani niiden lomitse haltioissani, niin pehmyt. Elossa.
Tunsin lämpösi ja hartioittesi leveyden t-paidan läpi enkä osannut lakata liikkumasta. Sinä varmaan pidät naisista jotka makaavat paikoillaan eivätkä humalassa kirjoita viestejä muistiinpanoihin. Editoin niitä monta kertaa, editoin mutta en luota itseeni arvostelijana. En ole koskaan oikein hahmottanut sitä kuinka substanssit minuun valuvat.

Teen itseni tekopyhäksi mutta ilman sitä olisin varmasti kaikkien silmissä tyhjä.

Kuin Pyhin viimesin

Astun ulos autosta ja nään sinut
Olet sellaisella tavalla kirkas,
että sisuskaluni alkavat kiljumaan kauhusta
kuin kaunis neitsyt kauhuelokuvassa

Silmäni etsivät juhlakalua
ne koettavat tarrata valkolakin
tuoreeseen, puhtaaseen lihaan.
Sen loisto häviää vierelläsi.

Astelen nopeasti,
puhun nopeasti,
juon nopeasti
vauhti pitää pystyssä,
sen tietää jokainen joka on koskaan juossut alamäkeä.
Onnistumatta pysähtymään.

En ylläty mistään,
en siitä kuinka poltan askillisen malboro goldia
kuinka ratikassa on hiljaista
pääni hänen olallaan kuulokkeet korvissasi

Olit unohtanut että nykyään minäkin juon olutta.

Lähdet, en ole koskaan tuntenut samanlaista pettymystä